Kevät...Se aika vuodesta kun kyynelkanavat pysyy auki useammalla äidillä ja miksi ei isälläkin.

On kevätjuhlia,valmistujaisia,ylioppilasjuhlia,rippijuhlia...Ja sitten on jäähyväisiä ja paljon paljon kyyneleitä kaiken juhlan keskellä.

20000.jpg

Kolmasluokan päättävä tyttäreni on muutaman päivän väsännyt kortteja. Odottaa kesälomaa mutta yhtä hyvin voisi olla koulussakin,kuulemma...Omituinen piirre,mistä lie tullut :D. Saattaa johtua siitä että koulu on remontin alla ja oppilaat ovat viikon verran jo opiskelleet "parakkikylässä". Kaikki on uutta ja jännittävää. 

ysivee.jpg

Kuopuksella on enään yksi päiväkotipäivä ennen ensimmäistä kesälomaansa.Hän ei lomaa osaa vielä niin odottaa..Päiväkoti päivät on  lyhyitä ja maksimissaan 11 päivää kuukaudessa.Päiväkoti on lähellä kotia ja Hiltsu viihtyy siellä hyvin . Tänään vuodatettiin muutama kyynel kun ihana päiväkoti "täti" lähtee maailmalle. Ne oli ne ensimmäiset jäähyväiset...

pk.jpg

Seuraavat jäähyväiset jätetään lauantaina kun murkku päättää peruskoulunsa..... Miten se on mahdollista, päättää peruskoulun?! Justiinsahan hän aloitti esikoulun? Etuhampaat puuttuen vilkutti äidille päiväkodin pihalta.Mihin tämä aika karkaa? Kahden esikoulun käyneen äitinä tiedän kuinka tärkeä etappi esikoulun aloittaminen on lapselle....Niin kuin vanhemmillekin...Se kolahtaa vielä enemmän, kun hän päättää sen ja viettää viimeistä kesälomaansa ennen opinahjoa. Pieni,suuri ihminen <3.Silloin ei kyyneleiltä vältytty... Nyt olen ensimmäistä kertaa sen edessä,että lapseni päättää peruskoulun ja se kieltämättä tuntuu sydämessä <3. Toki tuntui viime kesäiset rippijuhlat ja niin moni asia ennen sitä.. Mutta tässä on jotain niin.....kaihoisaa. Murkku itse ihmettelee,mihin katosi yhdeksän vuotta.Tulee ikävä opettajaa,koulua ja luokkakavereita... Se tuntuu käsittämättömältä,kun sama ihminen muutama vuosi sitten inhosi yläasteelle siirtymistä ja koko koulunkäyntiä... Muutamassa vuodessa pojasta on kasvanut pohdiskeleva,vastuunsa kantava nuori mies... Syksyllä alkaa ammattiin opiskelu,uusi koulu,uusi ystäväpiiri ja uudet haasteet.

Näin se elämä vie eteenpäin.Lasten kasvaessa huomaa miten se aika rientää..Itse kun ei vanhene laisinkaan ;). Onneksi kaiken voi tallettaa sydämeensä.Sieltä ne voi kaivaa kun ikävä ja haikeus iskee. Muistoja ei kukaan eikä mikään voi pyyhkiä pois.Ne on täynnä tunteita ja rakkautta,sydämen sopukoissa..... Nyt kahvia ja takapihalle,omaan lapsuuteen ja mummilan ihaniin kesiin <3 <3.

 

Kuvia ja muistoja <3

jessi%20ploki.jpgmasu%20ploki.jpgploki.jpg   ploki%20%C3%A4iti%20jimi.jpg


ploki%20jessi%20juuso.jpg


 

Kesälaitumille ihan just

ruusi.jpg